Toimisto tukkanuottasilla

Ihmisluonne on geeneistä ja elämän varrella mukaan tarttuneista toimintatavoista, rajoitteista ja kokemuksista koostuva cocktail, jota voidaan muokata yllättävän paljon. Työpaikalla persoonallisuuserojen kanssa voidaan opetella elämään.

”Ennen ajateltiin, että geneettiset piirteet ovat pysyviä. Nyt onkin todettu, että luonteenpiirteeseen vaikuttava geeni kyllä säilyy ihmisessä, mutta sen voima voi vaihdella. Lopputulos riippuu siitä, miten ihminen on muokkautunut elämänsä aikana”, selittää tunneälystä väitellyt filosofian tohtori Timo Kultanen.

Kultanen on toiminut yli kaksikymmentä vuotta erilaisten organisaatioiden ja yksilöiden psykologisen valmennuksen parissa. Hän näkee työssään huippuorganisaatioita yhdistävän hyväntahtoisuuden leiman, joka vallitsee yksilöiden erilaisuuksista riippumatta. Kun ryhmä on luova ja avoin, esiintyy hyvin vähän työstressiä, ihmiset ajattelevat myönteisesti ja ovat halukkaita auttamaan, mikä taas nostaa yrityksen tuottavuutta.

Työpaikan sopeutujat

Parhaiten erilaisiin työyhteisöihin sopeutuvat yleensä rauhalliset, ihmiskeskeiset tekijätyypit. He ovat melko kilttejä ja huolellisia, välttävät konflikteja, eivätkä tuo itseään voimakkaasti esiin. Myös analyyttiset pohdiskelijat sopeutuvat hyvin. He ovat usein matemaattisesti lahjakkaita, ja koska heidän ihmiskontaktinsa ovat melko passiivisia, he eivät ajaudu ongelmiin.

Sosiaalisesti aktiiviset ihmiset pärjäävät hyvin työyhteisössä silloin jos, heillä on hyvät sosiaaliset taidot. Sosiaalisesti aktiivinen mutta sosiaalisilta taidoiltaan heikko ihminen taas voidaan kokea hyvin rasittavaksi. Johtajatyyppi puolestaan on voimakkaasti tuloshakuinen, asiakeskeinen persoona, jolla on tärkeä rooli työyhteisössä. Hänellä on tapana sanoa asiat suoraan ja hän saattaa sillä aiheuttaa kitkaa ympäristössään. Johtajatyyppi ei siis välttämättä ole johtaja todellisuudessa, mutta ottaa sellaisen roolin. Tämä tekee hänestä haastavan johdettavan.

Perinteinen nelikenttälokerointi ei usein päde, sillä ihmiset sijoittuvat yleensä johonkin eri tyyppien välimaastoon. Amerikkalaisen Robert Cloningerin temperamenttiteoria pisteyttää ihmisen seitsemän temperamentti- ja luonteenpiirteenpiirteen mukaan: elämyshakuisuus, vaikeuksien välttäminen, palkkioriippuvuus, sosiaalinen herkkyys, mietiskelevyys, tahdonlujuus ja sinnikkyys.

”Nykytyöyhteisöissä eletään jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa, ja silloin suhde uusiin asioihin on ratkaisevassa asemassa. Ihminen, joka nauttii vaihtelusta, on optimitilassa, kun taas ihminen, joka ei sovi epävarmoihin tilanteisiin, altistuu jatkuvalle pelolle eikä ole muutosympäristössä koskaan parhaimmillaan”, Kultanen selittää.

Synnynnäinen työmyyrä?

Onko joku sitten synnynnäisesti ahkera, kun taas toiselle työ ei sovi? Kyseessä on jossain määrin geneettinen piirre, joka lähtökohtaisesti kytkeytyy motivaatioon.

”Ahkeruus on käsitteenä haastava. On hyvin asiakeskeisiä bisnesihmisiä, jotka elävät tehdäkseen työtä ja saavat paljon aikaan. Hiljainen työmyyrä taas tekee juuri sen mitä pyydetään, ja on analyyttinen ja ahkera, mutta ei aina nopea”, Kultanen miettii.

Kiusaaja on Kultasen kokemusten perusteella aina aktiivinen ihminen, ei rauhallinen pohdiskelija tai työmyyrä. Hän pitää itseään muita parempana, nauttii alistamisesta ja on vallanhimoinen. Jos kiusattava lähtee pois, hän etsii tilalle uuden uhrin. Lähes kaikki haitalliset luonteenpiirteet on kuitenkin mahdollista poistaa, sillä vika on yleensä muualla kuin geeneissä. Kiusaajan itsetunto on pääosin heikko. Hyvän itsetunnon omaava ihminen ei koe tarvetta kiusata.

”Kiusaaja on sosiaalinen tai suora tyyppi, joka huonolla tuulella ollessaan pilaa työyhteisön ilmapiirin. Väitän, että kiusaaja on aina itse ongelmaihminen, jonka itsetunto ei ole kunnossa ja taustalla piilee joku muu ongelma”, Kultanen luettelee.

Työyhteisö toimivaksi

•    Hyväksy, että ihmiset käyttäytyvät eri tavoilla; joku on nopea ja suora, toinen kiertelevä. Toiset tekevät päätökset intuitiivisesti kun taas toisten pitää huomioida ensin kaikki mahdolliset näkökulmat.

•    Jokaiselta voidaan odottaa hyvää käytöstä, ja sen voi määritellä yhteisesti. Jos häiriökäyttäytymistä esiintyy, johdon tulee puuttua asiaan heti.

•    Hyvin toimivan työyhteisön jäsenillä on tunne siitä, että heitä kunnioitetaan ihmisenä. Sen saavuttamista voidaan harjoitella yhdessä.

•    Arvosta kaikkia töitä ja jokaisen panosta. Opi löytämään toisista piirteitä, joista pidät.

•    Rakenna hyväntahtoisuudesta työyhteisön tavaramerkki!

Voiko omia hyviä piirteitään oppia korostamaan?
Ihminen voi vahvistaa luontaisesti hyviä ominaisuuksiaan ja heikentää ja jopa poistaa potentiaalisia heikkoja ominaisuuksiaan . Nämä vaativat kovan motivaation ja raudanlujan tahtotilan.

Voiko konflikteja tiettyjen tyyppien kanssa välttää ennakoimalla?
Varsinaisesti ennakoiminen ei ole ainakaan helppoa, sillä konfliktit eivät johdu ihmisten luontaisista erilaisuuksista, vaan siitä, että he eivät toisistaan tai he eivät hyväksy toistensa erilaisia toimintamalleja.

Miten voi huomioida eri persoonallisuudet tiimien muodostamisessa?

Hyvä tiimi koostuu erilaisista ihmisistä, sillä usein miten tiimissä olisi hyvä olla aktiivista tarttumiskykyä, sosiaalista iloisuutta, kykyä varmistaa asioiden toteutuminen ja tarkkuutta. Näitä ei yhdessä ihmisessä ole.

Nousu 2012

Teksti: Heini Santos

Kommentointi on suljettu.