Naama punaisena metrin jäljessä ja päässä kiristävä rengas

Esimiestyön merkitystä voidaan tarkastella monesta kulmasta. Voidaan pohtia, miten esimiehen käyttäytyminen vaikuttaa häneen itseensä. Esimies voi tuhota itseään sellaisilla toimintamalleilla, jotka aiheuttavat stressiä ja väsymistä.

Mikään ei ole niin helppoa luoda kuin kiireen tuntu ja sähläämisen kulttuuri. Kiireessä ja paineessa tuntee itsensä asemansa ja ansaitsemiensa eurojen arvoiseksi. Kukaan ei pääse sanomaan, etten paiski töitä. Aamulla aikaisin töissä ja illalla viimeisenä. Siitä se arvostus syntyy.

Ja vielä, kun koko ajan pitää esillä omaa kiirettään, niin eivätkö alaisetkin ala ymmärtää, kuinka tärkeä olen ja miten minun esimerkkiäni olisi jokaisen hyvä noudattaa. Näkevät, että minä elän työlleni. Ihailevat varmaan, että kuinka tuo jaksaa olla noin innostunut ja motivoitunut.

Todellisuudessa ihailu saattaa olla ihmettelyä, että kuinka tuo jaksaa sählätä täällä aamusta iltaan eikä kukaan tiedä, mihin se oikein aikansa käyttää. Ei ainakaan mihinkään hyödylliseen ja tärkeään. Ihme sähläri.

Usein johtajien ja sitä kautta organisaatioiden suurin todellinen ongelma on suunnitelmallisuuden puuttuminen tai sen heikkous. Ja kun on jatkuva kiire, ei kukaan voi odottaakaan, että olisi aikaa tehdä asioita viisaammin. Käsittämättömäksi tämän tekee se, että suuri osa johtajista myöntää asian ja sen haitallisuuden.

Mutta kun ei vaan ole aikaa. Eikä sitä sitten ole. Ajatus siitä, että tärkeällä johtajalla on aina kiire. Kiire on kiireisellä johtajalla. Taitavalla johtajalla on vähemmän kiirettä. Taitava johtaja ei ole kiireinen eikä viestitä kiireen tuntua. Hän suunnittelee paremmin ja yrittää rakentaa aikatauluja pidemmälle aikajaksolle.

Näin lyhyen ajan ajankäyttö pysyy hallinnassa eikä kiireen tuntua pääse syntymään. Työthän eivät koskaan lopu. Kaikenlaisia asioita riittää vaikka loppuelämäksi. En ole koskaan törmännyt johtajaan, jolla ei olisi tekemistä enemmän kuin on aikaa. Pitää miettiä, mihin ja miten aikansa käyttää.

Tätä kiireen ja sähläämisen maailma johtaa usein jatkuvaan ajattelun, muistin ja järjen sotkevaan tilaan. Tätä kuvataan hyväksyttävällä, kunnioitettavalla ja nostavalla käsitteellä hektinen aika tai työ.  Ei kyse mistään sen kummemmasta hektisyydestä ole. Kyse on väärien asioiden kanssa puuhaamisesta. Ihmisen päässä on hektisyyttä paljon enemmän kuin sen ulkopuolella oleva maailma vaatii.

Hektisyyden korostamisen sijaan esimiesten kannattaisi keskittyä pohtimaan oman työnsä järkevöittämiseen ja tärkeisiin asioihin keskittymiseen. Sählääminen johtaa huonoon työn tuottavuuteen niin esimiehen omassa työssä kuin organisaationkin tekemisessä. Sähläävä johtaja luo sähläävän organisaation.

Huono työn suunnittelu ja priorisoinnin puute ovat yleisin syy stressiin ja moniin muihin ongelmiin. Hektisyyttä ja kiirettä on helppo syyttää. Eivät oikein pysty puolustamaan itseään. Hektisyys on hiljainen poika. Sen taakse on helppo paeta. Eikä kiireelläkään ole paljon sanottavanaan.

Kiire on aina vieraanamme. Kun on riittävän ”hektinen” työ ja jatkuva kiire, on selitys surkealle tuottavuudelle annettu. Ei ehdi. Voin siis vihdoin olla rauhallisin mielin. Vika on ympäristössä, joka vaatii liikaa. Vika on kiireessä. Sitten, kun aikaa on taas enemmän, teen sitä ja tätä. Turha odottaa. Sama kiire jatkuu ikuisesti. Jos otaksuu, että tulevaisuudessa on enemmän aikaa, elää harhassa.

Kommentointi on suljettu.